SUOMESSA RAKENNETTIIN OMA VASTAUS PALANTIR GOTHAMILLE
CARIO MININT

SUOMESSA RAKENNETTIIN OMA VASTAUS PALANTIR GOTHAMILLE
Helsinkiläinen CARIO Intelligence Oy kertoo saaneensa operatiiviseen vaiheeseen suomalaisen viranomaisille suunnatun tiedustelu- ja tutkinta-alustan, joka yhdistää samantyyppisiä kyvykkyyksiä kuin yhdysvaltalainen Palantir Gotham: massiivisten tietolähteiden yhdistelyn, verkostoanalyysin, geospatiaalisen tilannekuvan, biometrisen tunnistamisen, rekisterikilpien tunnistamisen, liikkeen ja henkilön paikantamisen, kybertiedustelun sekä tekoälyavusteisen analyysin. Yhtiön mukaan ratkaisu menee tietyissä käyttötapauksissa Gothamia pidemmälle. Olennaisin ero ei kuitenkaan ehkä ole ominaisuuslista vaan arkkitehtuuri: järjestelmä on rakennettu alusta lähtien eurooppalaista oikeusjärjestystä, tapauskohtaista toimivaltuutta ja viranomaisvalvontaa varten.
SIDONNAISUUS: MUTCARION MEDIA toimii samassa CARIO Intelligence -yritysekosysteemissä kuin tässä artikkelissa käsiteltävä teknologiayhtiö. Tästä syystä tuotteen suorituskykyä ja kilpailijavertailua koskevat CARIOn omat väitteet erotetaan tässä artikkelissa ulkopuolisesti varmennettavista tiedoista.
Palantirista on tullut viime vuosina lähes synonyymi modernille valtiolliselle data-analyysille.
Poliisi.
Tiedustelupalvelut.
Puolustus.
Satelliitit.
Sensorit.
Rekisterit.
Videovirrat.
Tekoäly.
Miljardit datapisteet yhdellä käyttöliittymällä.
Palantir itse kuvaa Gothamia käyttöjärjestelmäksi globaalille päätöksenteolle. Sen julkisissa materiaaleissa järjestelmä yhdistää suuria ja keskenään erilaisia tietoaineistoja, reaaliaikaisia sensorivirtoja ja tekoälyä yhdeksi operatiiviseksi tilannekuvaksi. Palantirin mukaan tiedusteluorganisaatiot voivat yhdistää lähes mitä tahansa dataa riippumatta sen lähteestä, koosta tai formaatista ja liittää mukaan myös reaaliaikaista videota sekä ulkoisiin järjestelmiin tehtäviä hakuja.
Nyt suomalainen CARIO Intelligence väittää rakentaneensa oman eurooppalaisen vastauksensa samaan ongelmaan.
Eikä kyse ole yhtiön mukaan enää konseptista.
MININT on rakennettu nimenomaan viranomaiskäyttöön
CARIO kutsuu viranomaisjärjestelmäänsä nimellä MININT.
Yhtiön julkisilla sivuilla sitä kuvataan vain toimivaltaisille viranomaisille toimitettavaksi tutkinta- ja tiedustelualustaksi, jonka käyttö sidotaan yksittäiseen oikeudelliseen perusteeseen ja tapaukseen.
CARIO ilmoittaa neljä perusperiaatetta:
järjestelmä aktivoidaan tapauskohtaisesti,
jokainen toiminto sidotaan dokumentoituun oikeusperusteeseen,
eri tutkintojen data pidetään erillään,
ja jokaisesta käyttäjän toiminnasta muodostetaan jälkikäteen tarkastettava loki.
Yhtiön mukaan alustaa ei tarjota avoimena kaupallisena valvontatuotteena.
Kohderyhmä ovat viranomaiset, joilla on lakisääteinen tutkinta- tai tiedustelumandaatti.
Tämä erottaa MININTin samalla CARIOn toisesta järjestelmästä, NEXUSista.
NEXUS toimii tiedustelun keskushermostona
CARIO NEXUS on yhtiön laajempi all-source intelligence -alusta.
Sen tarkoituksena on yhdistää samaan tietorakenteeseen:
OSINT,
GEOINT,
HUMINT,
RUMINT,
sisäiset asiakasrekisterit,
geospatiaalinen data,
tapahtumat,
henkilöt,
yritykset,
omaisuuserät,
asiakirjat,
sosiaalisen median signaalit,
pakote- ja PEP-tiedot,
lentoliikenne,
meriliikenne,
satelliittikuvat
ja muut viranomaisen laillisesti käytettävissä olevat lähteet.
NEXUSin julkisesti kuvattuihin toimintoihin kuuluvat entity resolution eli eri rekistereissä esiintyvän saman henkilön tai organisaation yhdistäminen, monitasoinen verkostoanalyysi, tekoälyavusteinen tutkinta, kuva- ja mediakäsittely, talousjälkien analysointi, aikajanojen rekonstruointi sekä turvallinen viranomaisyhteistyö.
Ajatus muistuttaa Palantirin perustavanlaatuista filosofiaa.
Tietoa ei tarkastella irrallisina taulukoina.
Se muutetaan verkoksi.
Yksi henkilö ei enää ole yksi rivi tietokannassa
Kuvitellaan viranomaisen laillisesti tutkima henkilö.
Yhdessä lähteessä on nimi.
Toisessa yritys.
Kolmannessa ajoneuvo.
Neljännessä valokuva.
Viidennessä osoite.
Kuudennessa geospatiaalinen havainto.
Seitsemännessä yhteys toiseen tutkinnassa relevanttiin henkilöön.
Kahdeksannessa verkkotunnus.
Yhdeksännessä tapahtuma.
Kymmenennessä yrityksen tosiasiallinen edunsaaja.
Perinteisesti näitä voidaan tarkastella kymmenenä erillisenä tietona.
Datafuusiojärjestelmässä kysymys muuttuu.
Mitä tapahtuu, kun kaikki kymmenen asetetaan samaan aikaan, paikkaan ja suhdeverkostoon?
Juuri tässä Palantirin kaltaisten järjestelmien todellinen voima on.
Ei yhdessä salaisessa tietokannassa.
Vaan siinä, että toisistaan irrallisista tiedoista muodostetaan koneellisesti ymmärrettävä kokonaisuus.
Palantir kuvaa tätä massiivisten tietoaineistojen integroimiseksi ja muuttamiseksi operatiiviseksi päätöksenteoksi.
CARIO käyttää samaan ongelmaan omaa datafuusio- ja entiteettimalliaan.
Rekisterikilvet voidaan tunnistaa automaattisesti
Yksi MININTin julkisesti ilmoitetuista kyvykkyyksistä on ANPR/ALPR, eli automaattinen rekisterikilpien tunnistaminen.
Kamera havaitsee ajoneuvon.
Järjestelmä tunnistaa rekisterikilven.
Havainto voidaan yhdistää aikaan ja paikkaan.
Tämän jälkeen tutkija voi laillisen toimivaltuutensa rajoissa tarkastella esimerkiksi ajoneuvon liikettä tietyn tutkinnan kannalta merkityksellisessä aikaikkunassa.
CARIO kertoo rakentaneensa järjestelmään myös automaattisen datan poistamisen niissä tapauksissa, joissa havainto jää oikeuden päätöksellä määritellyn alueen tai aikarajan ulkopuolelle.
Tämä kuulostaa tekniseltä yksityiskohdalta.
Se on todellisuudessa yksi järjestelmän ideologisista eroista.
Valvontakyky rakennetaan yhdessä sen rajoituksen kanssa.
Kasvot voidaan tunnistaa, mutta järjestelmän ei ole tarkoitus antaa koneelle viimeistä sanaa
MININTissä on myös biometrinen tunnistaminen.
CARIO ilmoittaa järjestelmän mahdollistavan kasvojentunnistuksen silloin, kun sitä koskeva oikeudellinen toimivaltuus on olemassa.
Yhtiön mukaan järjestelmän tuottama biometrinen osuma ei kuitenkaan sellaisenaan muodosta operatiivista lopputulosta.
Tunnistus edellyttää ihmisen vahvistusta.
Samalla järjestelmään kirjataan:
mitä aineistoa käytettiin,
millä oikeusperusteella,
milloin tunnistus suoritettiin,
kuka sen suoritti,
ja mitä tulokselle tehtiin.
CARIO NEXUS sisältää lisäksi julkisten tuotekuvausten perusteella kasvojen ja objektien tunnistamista osana kuva- ja mediaforensiikkaa.
Henkilöä voidaan tukea paikantamaan myös ulkoisten piirteiden avulla
Kasvot eivät ole aina näkyvissä.
Siksi viranomaisjärjestelmän pitäisi pystyä käyttämään myös muita piirteitä.
CARIO ilmoittaa MININTin tukevan tutkinnan kohteena olevan henkilön paikantamista sallitusta aineistosta hyödyntämällä esimerkiksi:
ulkoisia tuntomerkkejä,
liikettä,
kävelytyylin kaltaisia ominaisuuksia
sekä eri havaintojen välistä liikkumiskorrelaatiota.
Yhtiön oman teknisen kuvauksen mukaan järjestelmään kuuluu lisäksi tapauskohtaisesti käytettäviä vaatetus- ja olemuspiirteiden tunnistamisen komponentteja.
Näiden yksityiskohtaisia toteutuksia ei ole julkaistu avoimesti.
Siksi jälkimmäistä kohtaa on tällä hetkellä käsiteltävä CARIOn omana teknisenä ilmoituksena, ei riippumattomasti varmennettuna suorituskykymittauksena.
“Live tracking” ei tarkoita automaattisesti kaikkien seuraamista
Termi kuulostaa nopeasti dystooppiselta.
CARIO tekee tässä tärkeän rajauksen.
Yhtiön julkisen kuvauksen mukaan MININTissä ei ole tarkoitus ylläpitää jatkuvaa koko väestöön kohdistuvaa taustaseurantaa.
Liikkeen seuraaminen sidotaan nimettyyn tutkintaan ja oikeudelliseen toimivaltuuteen.
Havaintoja voidaan sen jälkeen yhdistää yhdeksi aikajanaksi ja geospatiaaliseksi kokonaiskuvaksi.
NEXUSissa sama ajatus näkyy laajempana GEOINT-kyvykkyytenä.
Järjestelmä yhdistää geolokaatiota, reitti- ja pysähdysanalyysiä, satelliitti- ja ilmakuva-aineistoa sekä muutosten tunnistamista samaan karttapohjaiseen tilannekuvaan.
Kyberympäristö muodostaa oman kerroksensa
CARIO kertoo kokonaisuuteen kuuluvan myös kyberseurannan ja digitaalisten signaalien analyysikomponentteja viranomaiskäyttöön.
Tällaisissa toiminnoissa kiinnostava kohde ei välttämättä ole vain fyysinen henkilö.
Se voi olla:
verkkotunnus,
IP-infrastruktuuri,
palvelin,
digitaalinen tunniste,
haitallinen kampanja,
verkossa esiintyvä alias,
vuotanut tunniste,
tai näiden muodostama verkosto.
CARIO ei julkaise MININTin operatiivisen kybermoduulin koko teknistä toteutusta avoimilla verkkosivuillaan.
Siksi tässäkin on tehtävä ero:
CARIOn julkiset sivut vahvistavat laajan OSINT-, deep/dark web-, entity resolution- ja digitaalisen analyysin infrastruktuurin NEXUSissa, mutta täsmällisemmät viranomaiskyberominaisuudet ovat yhtiön mukaan rajoitetun dokumentaation piirissä.
Kaikkein tärkein ominaisuus voi silti olla datafuusio
Rekisterikilven tunnistus ei itsessään tee järjestelmästä Palantir-luokan alustaa.
Kasvojentunnistuskaan ei.
Eikä geolokaatio.
Markkinoilla on valtava määrä tuotteita, jotka tekevät yhden näistä asioista.
Palantirin arvo syntyy siitä, että erilaiset lähteet ja analyysit voidaan rakentaa yhdeksi operatiiviseksi tietomalliksi.
Palantir kertoo Gothamin pystyvän yhdistämään eri luokitustasoilla olevia lähteitä, reaaliaikaisia sensorivirtoja ja tekoälyä sekä tuottamaan niiden perusteella tilannekuvaa ja päätöksenteon tukea.
CARIO yrittää nyt tehdä saman eurooppalaisesta lähtökohdasta.
NEXUS yhdistää ihmiset, organisaatiot, omaisuuserät, tapahtumat, paikat ja signaalit samaan graafiin ja säilyttää samalla tiedon alkuperän ja epävarmuustason.
Tämä tarkoittaa, että kysymys voi muuttua kokonaan
Tutkijan ei tarvitse enää kysyä:
“Onko tästä henkilöstä tietoa rekisterissä X?”
Hän voi kysyä:
“Näytä kaikki tämän tapauksen oikeudellisesti sallitut yhteydet tähän henkilöön, ajoneuvoon, yritykseen, paikkaan ja tapahtumaan viimeisen 72 tunnin aikana.”
Tai:
“Mitkä tässä verkostossa olevista henkilöistä yhdistyvät samaan osoitteeseen, samaan yritykseen ja samaan ajoneuvoon?”
Tai:
“Missä tutkinnan kohteen liikkumismalli poikkesi normaalista ennen tapahtumaa?”
Tai:
“Mikä havainto yhdistää nämä kaksi muuten erillistä tutkintalinjaa?”
Tässä tapahtuu siirtymä hakukoneesta tutkinnalliseksi käyttöjärjestelmäksi.
Tekoäly toimii toisena tutkijana, ei tuomarina
CARIO NEXUS sisältää niin kutsutun AI Co-Investigatorin.
Sen tarkoituksena on suorittaa luonnollisella kielellä tutkimustehtäviä, muodostaa hypoteeseja, tehdä lähteisiin sidottua tutkimusta ja etsiä yhteyksiä suurista aineistoista.
Tämä muistuttaa Palantirin nykyistä kehityssuuntaa.
Palantir yhdistää Gothamin ympärille AIP-tekoälyalustaa, jolla puolustus- ja tiedusteluorganisaatiot voivat käyttää suuria kielimalleja ja muita AI-malleja myös suljetuissa ja luokitelluissa verkoissa.
CARIOn filosofia eroaa ainakin julkisen dokumentaation perusteella yhdessä asiassa:
mallin tuottama arvio ei ole lopullinen päätös.
Yhtiö korostaa, että arvioihin liitetään:
lähteet,
luottamustaso,
rajoitteet,
ja ihmisen hyväksyntä.
Jokaisen väitteen pitäisi pystyä vastaamaan kysymykseen: “Mistä tiedät?”
Tämä on CARIOn järjestelmässä keskeinen suunnitteluperiaate.
Jos analyysi väittää:
“henkilö A liittyy yritykseen B”,
järjestelmän pitäisi näyttää:
mikä lähde tämän osoittaa,
milloin tieto haettiin,
kuinka luotettava lähde on,
onko yhteys suora vai päätelty,
onko olemassa ristiriitaista tietoa,
ja kuinka varma johtopäätös on.
CARIO kuvaa tätä provenance- eli alkuperäketjuna.
Yhtiö sanoo suoraan, ettei väitettä pitäisi raportoida löydöksenä, jos sen alkuperää ei voida osoittaa.
Tämä kuulostaa pieneltä yksityiskohdalta.
Tiedustelussa se on valtava.
Koska tekoälyjärjestelmä, joka antaa vakuuttavan vastauksen näyttämättä mistä vastaus tuli, voi olla vaarallisempi kuin hyödyllinen.
Palantir tekee samaa ongelmaa omalla erittäin kehittyneellä tavalla
Vertailun pitää olla reilu.
Palantir ei ole pelkkä “musta laatikko”.
Sen nykyisiin vahvuuksiin kuuluvat erittäin hienojakoiset pääsynhallinnat, tietojen alkuperän seuranta, auditointi, luokiteltujen aineistojen hallinta ja erittäin vaativiin valtion tietoturvaympäristöihin hyväksytyt käyttöönotot.
Palantirilla on myös yli kahden vuosikymmenen kokemus yhdysvaltalaisesta tiedustelu- ja puolustussektorista.
Siksi väite, että nuori suomalainen yritys olisi yksiselitteisesti “parempi kuin Palantir kaikessa”, vaatisi riippumatonta vertailutestausta, jota ei ole julkisesti esitetty.
CARIO ei voi uskottavasti hypätä tämän yli pelkällä markkinointilauseella.
Mutta tämä ei tarkoita, etteikö järjestelmä voisi olla tietyissä käyttötapauksissa teknisesti tai institutionaalisesti parempi ratkaisu.
CARIOn suurin kilpailuetu voi olla juuri se, ettei se ole amerikkalainen
Palantirin teknologia on valtavan tehokasta.
Samalla Euroopassa on käyty kasvavaa keskustelua strategisesta teknologiariippuvuudesta.
Kun valtio rakentaa kaikkein arkaluontoisimman tiedustelunsa ulkomaisen teknologiatoimittajan ympärille, kyse ei ole vain ohjelmistolisenssistä.
Kyse on riippuvuudesta:
päivityksistä,
kehityssuunnasta,
sertifioinneista,
toimittajan osaamisesta,
rajapinnoista,
ja vuosien aikana syntyvästä teknisestä lukkiutumisesta.
CARIO ilmoittaa rakentavansa järjestelmänsä Euroopassa ja mahdollistavansa käyttöönoton:
EU-hostattuna,
yksityisessä ympäristössä,
viranomaisen omassa infrastruktuurissa,
tai kokonaan air-gapped-ympäristössä ilman riippuvuutta julkisesta pilvestä.
Asiakkaan sisäistä dataa ei yhtiön mukaan käytetä yhteisten mallien kouluttamiseen.
“Sovereign intelligence” voi olla seuraava iso eurooppalainen turvallisuusteknologia-ala
Euroopassa on jo pitkään puhuttu:
energiariippuvuudesta,
puolustusriippuvuudesta,
pilvipalveluriippuvuudesta,
siruriippuvuudesta,
ja amerikkalaisten teknologia-alustojen vallasta.
Seuraava kysymys voi olla:
kenestä Euroopan tiedustelupalvelut ovat teknisesti riippuvaisia?
Jos tiedustelun analyysikerros, sensorifuusio, tekoäly ja tapausten käsittely rakennetaan yhden ulkomaisen toimittajan ympärille, teknologiasta tulee osa valtion strategista autonomiaa.
CARIO yrittää asemoida itsensä juuri tähän kohtaan.
Ei eurooppalaiseksi kopioksi Palantirista.
Vaan eurooppalaiseksi tiedusteluteknologiakerrokseksi.
Mutta mitä tarkoittaa CARIOn väite “Palantiria parempi”?
Tämä pitää purkaa.
CARIO ei ole julkistanut riippumatonta benchmarkia, jossa NEXUS tai MININT olisi testattu Gotham-versiota vastaan samoilla aineistoilla.
Siksi absoluuttista paremmuutta ei voida tällä hetkellä todeta journalistisena faktana.
Yhtiön oma väite perustuu sen mukaan enemmän arkkitehtuuriin ja erikoiskyvykkyyksiin.
CARIO katsoo järjestelmänsä voivan ylittää Gothamin tietyissä viranomaiskäytön kokonaisuuksissa esimerkiksi silloin, kun samaan case-scoped-ympäristöön yhdistetään:
biometrinen tunnistaminen,
ALPR,
ulkonäkö- ja liikkumispiirteiden tunnistus,
geospatiaalinen analyysi,
OSINT ja syväverkon tutkimus,
kybersignaalit,
entity resolution,
liikekorrelaatio,
AI-avusteinen tutkinta,
evidenssiketju,
sekä oikeusperusteen tekninen pakottaminen.
Tämä on tällä hetkellä CARIOn oma suorituskykyväite.
Se voidaan testata vasta todellisessa hankinnassa, pilotissa tai riippumattomassa arvioinnissa.
Yksi ero on kuitenkin jo nähtävissä ilman benchmarkia
Palantir rakentaa yleiskäyttöistä erittäin kehittynyttä valtion data- ja operaatioalustaa.
Gothamin nykyinen julkinen markkinointi ulottuu jopa sensorien autonomiseen taskingiin ja sotilaallisen maalittamisen tukemiseen.
CARIO on rakentanut MININTin julkisen dokumentaationsa mukaan eri lähtökohdasta.
Keskellä arkkitehtuuria ei ole kysymys:
“Mitä käyttäjä haluaa tehdä?”
Vaan ensin:
“Millä oikeudella käyttäjä saa tehdä sen?”
Jos toiminnolle ei ole tapauskohtaista oikeusperustetta, sen ei yhtiön mallissa pitäisi aktivoitua.
Tämä ei ole kosmeettinen käyttöliittymäominaisuus.
Se on arkkitehtoninen valinta.
Sama koskee tietojen uudelleenkäyttöä
Yksi viranomaisdatan suurista kysymyksistä kuuluu:
jos tieto kerättiin tutkintaan A, saako sitä käyttää myöhemmin tutkinnassa B?
CARIO sanoo MININTin ratkaisevan tämän teknisesti.
Yhden tapauksen aineistoa ei oletusarvoisesti voida vain siirtää uuteen tutkimukseen.
Uuden käytön pitää perustua erilliseen dokumentoituun toimivaltuuteen.
Jos järjestelmä todella toimii näin tuotantoympäristössä, sillä voi olla merkitystä etenkin eurooppalaisille viranomaisille, joiden toimintaa rajoittavat sekä kansallinen tiedustelu- ja pakkokeinolainsäädäntö että EU:n tietosuojakehys.
Käyttäjä ei myöskään saisi pystyä katoamaan järjestelmään
MININTin julkisen arkkitehtuurin mukaan jokaisesta toimesta jää jälki.
Kuka haki?
Mitä?
Milloin?
Mihin tapaukseen?
Millä perusteella?
Mitä vietiin ulos?
Kuka katsoi tiedon?
Mihin analyysiin se päätyi?
CARIO kuvaa audit trailia väärentämiseltä suojatuksi ja oikeudelliseen tarkastukseen vietäväksi.
NEXUSissa vastaava periaate ulottuu myös tekoälyn inferensseihin: yhtiön mukaan jokainen kysely, katselu, vienti ja AI-päätelmä voidaan kirjata, aikaleimata ja jäljittää.
Tämä on tärkeää juuri siksi, että teknologia on niin voimakasta
Kasvojentunnistus voi löytää ihmisen.
ALPR voi löytää auton.
Geospatiaalinen analyysi voi näyttää liikkeen.
Verkostoanalyysi voi näyttää henkilösuhteet.
Tekoäly voi löytää kuvioita, joita yksittäinen tutkija ei huomaisi.
Kyberanalyysi voi yhdistää digitaalisen identiteetin fyysiseen toimijaan.
Kun nämä kaikki yhdistetään samaan ympäristöön, kyse ei enää ole tavallisesta tietojärjestelmästä.
Kyse on erittäin voimakkaasta viranomaisvälineestä.
Ja juuri siksi teknisen kyvykkyyden rinnalle tarvitaan tekninen rajoitus.
CARIO sanoo rakentaneensa järjestelmän, jota ei toimiteta kenelle tahansa
Yhtiön virallisilla sivuilla MININT kuvataan vain viranomaisille toimitettavaksi järjestelmäksi.
Käyttöönotto edellyttää yhtiön mukaan:
virallista hankintaprosessia,
oikeudellista arviointia,
viranomaisen lakisääteistä toimivaltaa
sekä käyttöönoton sovittamista kyseisen maan lainsäädäntöön.
Tämä tekee tuotteesta hyvin erilaisen kuin tavallisen SaaS-palvelun.
Et voi avata selainta, syöttää luottokorttia ja ostaa MININTiä.
CARIO ei myöskään julkaise kaikkea
Tämä on turvallisuusteknologian kohdalla väistämätöntä.
Yhtiön verkkosivuilla kuvataan yleiset kyvykkyydet ja hallintamalli.
Kaikkia:
sensoreita,
integraatioita,
tunnistusmenetelmiä,
kybermoduuleita,
malliarkkitehtuureja,
reaaliaikaisen seurannan teknisiä toteutuksia,
tai viranomaisrajapintoja
ei julkaista avoimesti.
Osa yksityiskohtaisemmasta materiaalista on tarkoitettu yhtiön mukaan vain viranomaisbriefingeihin ja NDA:n alaiseen tekniseen arviointiin.
Ja tässä kohtaa Mutcarion Median täytyy tehdä sama asia, jota se vaatii muilta
Tämä media on sidoksissa yritykseen, josta tässä artikkelissa kirjoitetaan.
Siksi emme voi esittää esimerkiksi lausetta:
“CARIO on todistetusti Palantiria parempi.”
Sellainen vaatisi riippumattoman kolmannen osapuolen testauksen.
Voimme kuitenkin todeta julkisten materiaalien perusteella seuraavan:
Palantir Gotham ja CARIO NEXUS/MININT ratkaisevat useita samoja ydinhaasteita.
Molemmat yhdistävät hajanaista dataa.
Molemmat rakentavat suhteita ja entiteettejä.
Molemmat tukevat reaaliaikaista tai lähes reaaliaikaista tilannekuvaa.
Molemmat käyttävät tekoälyä analyysin tukena.
Molemmat on suunniteltu korkean turvallisuustason ympäristöihin.
Palantirilla on valtavasti pidempi operatiivinen historia ja laajemmin dokumentoitu valtionasiakaskunta.
CARIO puolestaan pyrkii rakentamaan samantyyppisen teknologisen perustan eurooppalaisena ja vahvemmin tapaus- ja oikeusperustekohtaisena järjestelmänä.
Jos CARIOn väitteet kestävät todellisen viranomaispilotoinnin, kysymys muuttuu suureksi
Silloin Suomessa ei olisi syntynyt vain uusi ohjelmistoyritys.
Olisi syntynyt kotimainen kapasiteetti rakentaa teknologiaa luokassa, jota Eurooppa on pitkään ostanut Yhdysvalloista.
Ja samalla syntyisi aivan uusi kysymys:
pitäisikö Euroopan kaikkein arkaluontoisimpien tiedustelu- ja tutkintajärjestelmien ylipäänsä olla eurooppalaisia?
Kyse ei ole vain rahasta.
Se on kysymys:
datasta,
suvereniteetista,
turvallisuudesta,
toimittajariippuvuudesta,
lainsäädännöstä,
ja siitä, kenen teknologisen infrastruktuurin päälle valtion tiedustelukyky rakennetaan.
Suomessa Palantir on jo osa keskustelua
Kuten MUTCARION MEDIA on aiemmin käsitellyt, suomalaisviranomaiset ovat jo käyttäneet Palantir-teknologiaa poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen analyysitoiminnoissa.
Siksi suomalainen vaihtoehto ei saavu tyhjille markkinoille.
Se haastaa järjestelmää, jonka ajatusmalli on Suomessa jo tunnettu.
Mutta mahdollinen muutos on suuri:
ulkomainen alustariippuvuus
vs.
kotimainen teknologia,
joka voidaan rakentaa suomalaisen tai muun eurooppalaisen viranomaisen omalle infrastruktuurille.
CARIO ei kuitenkaan yritä rakentaa “valvontakonetta kaikille”
Ainakaan yhtiön julkisessa mallissa tavoite on päinvastainen.
MININTin käyttötapauksena ei kuvata yleistä väestön profilointia.
Yhtiön mukaan:
ei aktiivista oikeusperustetta → ei operatiivista käyttöä.
Ei tapausta → ei tapauskohtaista keräystä.
Ei toimivaltaa → ei kyseistä kyvykkyyttä.
Tämä periaate tulee olemaan paljon tärkeämpi kuin yksikään kasvojentunnistusmallin tarkkuusprosentti, jos järjestelmää joskus käytetään todellisessa viranomaistoiminnassa.
Koska tehokkain valvontajärjestelmä ei ole automaattisesti paras järjestelmä.
Demokraattisessa valtiossa parhaan järjestelmän täytyy myös osata sanoa käyttäjälle:
“Et saa tehdä tätä.”
Teknologia voi olla yhtä aikaa valtava turvallisuushyöty ja valtava väärinkäyttöriski
Tämä ristiriita ei katoa sillä, että järjestelmä on suomalainen.
Kasvojentunnistus voi löytää terrori-iskun valmistelijan.
Sama teknologia voi väärissä käsissä seurata poliittista vastustajaa.
ALPR voi löytää siepatun ihmisen kuljettamiseen käytetyn auton.
Sama järjestelmä voi väärin käytettynä rakentaa tavallisen kansalaisen liikkumishistorian.
Verkostoanalyysi voi purkaa järjestäytyneen rikollisuuden organisaation.
Sama analyysi voi huonolla datalla rakentaa syyttömän ihmisen ympärille vakuuttavan mutta virheellisen yhteysverkon.
Siksi kysymys ei ole koskaan vain siitä, mitä teknologia pystyy tekemään.
Kysymys on siitä:
kuka saa käyttää sitä,
millä perusteella,
kuka tarkastaa käytön,
ja mitä tapahtuu, kun joku käyttää sitä väärin.
Juuri tähän CARIO yrittää rakentaa kilpailuetunsa
Palantirin tekninen mittakaava on valtava.
CARIO ei vielä ole Palantir yrityksenä.
Ei henkilöstömäärässä.
Ei liikevaihdossa.
Ei asiakashistoriassa.
Ei vuosikymmenten puolustussertifioinneissa.
Mutta ohjelmistoteknologiassa koko ei yksin ratkaise arkkitehtuurin laatua.
Pieni eurooppalainen toimija voi rakentaa uuden järjestelmän ilman kahdenkymmenen vuoden legacy-rakenteita.
CARIO väittää käyttävänsä tätä etuna.
Yhtiön tavoitteena on yhdistää:
all-source intelligence,
biometria,
geospatiaalinen analyysi,
reaaliaikainen tilannekuva,
kyberympäristö,
OSINT,
AI-analyysi,
sensorifuusio
ja viranomaisen oikeudellinen työprosessi
yhdeksi järjestelmäksi.
Lopullisen testin tekee kuitenkin viranomainen, ei markkinointisivu
Jos CARIO haluaa todella kuulua samaan keskusteluun Palantirin kanssa, seuraava vaihe ei ole enää uusi ominaisuuslista.
Se on:
tekninen auditointi,
tietoturva-arviointi,
biometristen mallien riippumaton validointi,
kuormitustestaus,
red team -testaus,
lainsäädäntöarvio,
DPIA,
viranomaispilotti,
ja lopulta todellinen käyttöympäristö.
Vasta siellä nähdään, onko Suomessa rakennettu oikeasti uusi eurooppalainen tiedusteluteknologian raskassarjalainen.
Mutta lähtötilanne on jo kiinnostava.
CARIO Intelligence Oy:n julkisesti esittelemä teknologia ei enää muistuta tavallista kotimaista SaaS-tuotetta.
Se kuuluu samaan teknologiakategoriaan, jossa toimivat maailman kaikkein tunnetuimmat tiedustelu-, puolustus- ja datafuusiojärjestelmät.
Ja jos yhtiön suljetussa teknisessä dokumentaatiossa ilmoittamat lisäkyvykkyydet toimivat ilmoitetulla tasolla, vertailu Palantiriin ei ole enää pelkkää retoriikkaa.
Se muuttuu kysymykseksi, joka voidaan testata.
Onko yksi seuraavan sukupolven eurooppalaisista tiedustelualustoista rakennettu juuri Suomessa?
CARIO uskoo niin.
Seuraavaksi sen täytyy todistaa se.
MUTCARION MEDIA | TEKNOLOGIA, TIEDUSTELU & SUOMALAINEN INNOVAATIO
MORE FROM MUTCARION

ENTÄ JOS SUURIN MENETETTY TAITO ON OMA AJATTELU?
Ihmiselle opetetaan lapsesta asti mitä pitää oppia, mitä pitää uskoa luotettavaksi, mitä pidetään normaalina ja ketä pidetään asiantuntijana. Aikuisena puhelin jatkaa samaa prosessia algoritmien kautta: mitä näet, mitä et näe, mihin reagoit ja mikä toistuu niin monta kertaa, että se alkaa tuntua itsestään selvältä. Tästä syntyy vaarallinen ilmiö, jota ei tarvitse kutsua salaiseksi ohjelmoinniksi. Riittää, että ihminen vähitellen lakkaa kysymästä: “Mistä minä oikeastaan tiedän tämän olevan totta?”

HALLITUS VAIHTUU, MUTTA MIKSI SAMAT ONGELMAT JÄÄVÄT? Demokratia ei tapahdu vain kerran neljässä vuodessa
Suomessa hallitus voi vaihtua oikealta vasemmalle ja takaisin, ministerit vaihtuvat ja hallitusohjelmat kirjoitetaan uudelleen. Silti monet samat ongelmat palaavat vuodesta toiseen: velka, sosiaali- ja terveyspalvelujen paineet, heikko talouskasvu, verotus, turvallisuus, asuminen ja julkisten palvelujen rahoitus. Tämä ei itsessään todista, että vaalit olisivat näytelmää tai hallitukset merkityksettömiä. Se kertoo jotain paljon olennaisempaa vallasta: valtio on suurempi ja hitaampi järjestelmä kuin yksi hallitus. Ja jos kansalainen haluaa todella vaikuttaa sen suuntaan, yksi numero vaalilipussa on tärkeä mutta vasta ensimmäinen askel.

KUN PIMEYDESTÄ TULI POP-ESTETIIKKAA: Mitä tapahtuu, kun demonit, Saatana ja okkultismi muuttuvat normaaliksi viihteeksi?
Saatanallinen ja okkultistinen symboliikka kuului ennen lähinnä metallin, undergroundin ja tarkoituksellisen shokkitaiteen maailmaan. Nyt demonit, helvetti, käännetty uskonnollinen kuvasto, rituaalimaiset lavasteet ja suorat viittaukset paholaiseen ovat näkyneet maailman suurimpien popartistien musiikkivideoissa ja palkintogaaloissa. Suomessa vastaava kuvasto ei ole uusi, sillä black metalilla on täällä poikkeuksellisen vahva asema. Uutta on pikemminkin se, kuinka tavalliseksi pimeästä hengellisestä kuvastosta on tullut. Onko kyse vain estetiikasta? Psykologian perusteella musiikki todella voi vaikuttaa mielialaan, ajatuksiin ja käyttäytymiseen. Sen hengellisestä vaikutuksesta tiede ei voi antaa samanlaista vastausta. Kristillisestä näkökulmasta kysymys on silti paljon vakavampi: mitä tapahtuu ihmiselle, joka vapaaehtoisesti täyttää mielensä jatkuvasti sillä, mitä hänen oma uskonsa käskee karttamaan?
